Return to site

Puutarhan ensimmäiset vihannekset

Enkelten yrtti

· puutarha,trädgård,yrtti

Väinönputki (Angelica archangelica)

Väinönputkea kutsutaan myös enkelten yrtiksi, ja sen latinalainen sukunimi Angelica tulee sekä kreikan että latinan enkeliä tarkoittavista sanoista, lajinimi arcangelica tarkoittaa arkkienkeliä ja nimi viittaa arkkienkeli Gabrieliin, joka perimätiedon mukaan ilmestyi eräälle munkille ja ilmoitti väinönputken olevan rohto ruttoa vastaan. Suomenkielisen nimen väinönputkelle on antanut Lönnrot v.1860 ehkä Väinämöisen kunniaksi. Väinönputki on ainoa hyötykasvi joka on peräisin napapiirin pohjoispuolelta, ja Oulunläänin eteläpuolella rauhoitettu.

 

Rohtokasvina väinönputken katsottiin parantavan lähes kaikki taudit ja vaivat. Erityinen maine sillä oli ruton parantajana, mutta se sopi myös rohdoksi vatsa- ja keuhkovaivoihin, sydänsurujakin sillä on koitettu helpottaa siitä keitettyjen lemmenjuomien avulla, ja sen uskottiin myös ehkäisevän tarttuvia tauteja, kun juuria pureskeltiin markkina- ja kirkkomatkoilla. Keski-Euroopassa väinönputkea viljeltiin 1300-luvulla lääkekäyttöön luostareissa ja Suomessa se kuului apteekkien rohdoksiin 1800-luvun loppuun asti.

Ravintokasvina väinönputken juuria voi käyttää mausteena, lehtiä ja nuoria kukintoja vihanneksina aikaisin keväällä, kun kasvi on miedoimmillaan. Sen meheviä ja makeita varsia voi käyttää hillojen ja makeisten valmistuksessa sekä erilaisiin leivonnaisiin. Jo 1600-luvulta lähtien väinönputkea on käytetty likööriteollisuudessa ja ranskalaisten Benediktine- ja Chartreuse- munkkiliköörien tärkeimpiin aineksiin kuuluu väinönputki eli ´enkeliyrtti´. Nykyään väinönputki elää uutta kukoistustaan Hollannissa ravinto- ja maustekasvina jossa sitä on alettu käyttämään makeisissa, mausteena ginissä, vermuteissa ja likööreissä.

Ari Vainionpää

All Posts
×

Almost done…

We just sent you an email. Please click the link in the email to confirm your subscription!

OKSubscriptions powered by Strikingly